Taas on viikko treenailua takana. Hyisen kylmä juhannusviikko. Tein tästä 8-päiväisen, koska Jukolan viesti vaati ylimääräisen lepopäivän:
su: suunnistus 7,7 km 1:32 h (kuljettu matka 9,4 km + verrat n. 1 km)
ma: lepo
ti: vähän kevennetty 30 * 1 min, yht. 13 km
ke: BMX-treeni
to: 8 km kevyt
pe: 22 km kevyt (ajasta puolet kävellen)
la: 16,5 km kevyt
su: 7200 m @ 4.04/160, yht. 12 km.
Yhteensä: 82 km
Aika lailla raskas viikko oli. Jukolassa ei tullut suuremmin säästeltyä, joten ylimääräinen lepopäivä tuli todellakin tarpeeseen. Tiistain vedot sujuivat siihen nähden yllättävänkin hyvin, joskin tehot niissä eivät olleet korkealla.
Keskiviikon BMX-päivän olin ajatellut tämän viikon lepopäiväksi, mutta osoittautui että lajihan olikin varsin rankka. Varmaan kymmenkunta kovaa 50-60-sekuntista vetoa siinä tuli, sellaisia joissa jalat hapottivat oikein kunnolla. Lisäksi toiset kymmenkunta vähän kevyempää. Kummasti siitäkin kuitenkin palautui juoksukuntoon heti seuraavaksi päiväksi, kai se liike oli kuitenkin niin erilaista. Mutta mikään lepopäivä se keskiviikko ei kyllä tosiaankaan ollut.
Perjantain pitkä meni Mjevin kanssa rupatellessa ihan kivasti, mutta lauantain semipitkällä oli aikamoisia käynnistymisvaikeuksia. Nilkat olivat koko loppuviikon ihan jumissa, en tiedä pitäisikö niille tehdä jotain vetreyttäviä liikkeitä. Sunnuntaina ei tv-kovalle olisi yhtään tehnyt mieli lähteä, mutta vääntäydyin Kaurialan kentälle väkisin ja sain sen vedettyä läpi. Vauhti osoittautui 5 sekuntia/km hitaammaksi kuin vastaavassa treenissä tammikuussa, mikä ehkä kertoo tämän hetken tilanteesta jotain.
Kun ensi viikollekin on tiedossa sekä BMX- että keilailukisat, niin tekisi mieli vähän keventää ja tyytyä vaikkapa vain yhteen kovavauhtiseen. Mutta en tiedä sitten. Kun vilkaisin tuota tulevan viikon ohjelmaa, niin en oikein keksinyt miten järkevästi yhdistäisin nuo kaksi kovavauhtista. Joten voipi olla, että yritän vetää senkin viikon täysillä vielä. Heinäkuun alkuun tulee kuitenkin kolme peräkkäistä lepopäivää, joten ehkä tässä voi nyt yrittää tasapainoilla riskirajoilla siihen asti.
14.5.2014 täytin 42 vuotta 195 päivää. Koska maratonin pituus on 42,195 km, halusin tuona päivänä juosta maratonin. Maailman ainoa oikeana päivänä järjestetty maraton, jonka löysin, oli Red Island Marathon Warwickin pikkukaupungissa Yhdysvaltojen itärannikolla Rhode Islandissa. Menin sinne siis! Kolmen tunnin alitukseen tähdännyt treeniohjelmani perustui Marius Bakkenin 100 päivän maratonohjelmaan. Alitus ei onnistunut, joten projekti jatkuu: seuraavaksi juoksen Berliinin maratonin 28.9.2014.
Arvaa loppuaikani Red Island Marathonilla 14.5.2014:
Virallinen loppuaikani Red Island Marathonilla oli 3:17.50. Eksyin reitiltä ja juoksin pari kilometriä ylimääräistä. Maratonin täyttyessä väliaika omassa kellossa oli 3:06.30. Uskolliset lukijani jaksoivat luottaa itseni tavoin kolmen tunnin alitukseen. Vain 7 % osasi ennakoida, että päällitän jopa 3:05. Kiitos luottamuksesta! Seuraavaksi hyökkään kolmen tunnin rajan kimppuun Berliinissä 28.9.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti