Retrospektio ensimmäiseen vuosikolmannekseen 2014

Bakken-ohjelman viimeiset kaksi viikkoa eivät enää sisällä paljonkaan tekemistä. Itse asiassa ne sisältävät tekemistä niin vähän, että voi olla vaikeaakin pysyä niin aloillaan. Mutta pyrin toteuttamaan ohjelman lopun kuitenkin ihan speksinmukaisesti. Miten hyvin sitten olen toteuttanut sitä tähän asti? Sanoisin, että paremmin kuin osasin odottaa. Kyllähän pientä poikkeamaa on toki tullut, mutta en koe että mitään kovin merkittävää olisi jäänyt tekemättä. Sen puolesta työ on siis tehty ja homman pitäisi olla kuosissa. Enää pitää pysyä kaksi viikkoa terveenä.

Ohjelman toteutushan alkoi 15.12.2013, tosin siinä heti alkuvaiheessa tuli parin viikon tauko. Tuota treenijaksoa voisi ensi alkuun tarkastella vähän Polarin harjoituskuormakäppyrän avulla:

Käppyrästä näkyy, että aika tiivisti on pysytelty vihreällä alueella. Maaliskuun kova jakso erottuu selvästi, silloin on vietetty varsin suuri osa ajasta keltaisella. Punaiselle on pompahdettu vain yhden ainoan kerran, maaliskuun alussa maratonin ensimmäisen avaintreenin jälkeen. Se oli se keikka, kun juoksin lopussa vahingossa 10 minuuttia selvästi speksiä kovempaa. Puolimaratonin kisa huhtikuun alussa on ollut rasitukseltaan yhtä kova, mutta silloin oli alla paremmat levot.

Siinä mielessä tuo käppyrä näyttää hyvältä, että käytännössä aina on kovan treenin jälkeen ehditty palata vihreälle ennen uutta kovaa. Muutaman kerran on kyllä jäänyt aika hilkulle, mutta jopa maaliskuun aikana homma on toiminut näin. Siitä pinnat Bakkenille. (Olkoonkin, että jos olisin puolimaratonin palautumisviikolla noudattanut ohjelmaa, niin se olisi pilannut tämän.)

Seuraavaksi voisi pälytä syketasojen jakaumaa eri kuukausina. Tasoja Bakkenilla on 5. Näistä taso 1 on erittäin kevyt, taso 2 aerobisen kynnyksen tuntumassa, taso 3 anaerobisen alueen alaosilla, taso 4 anaerobisen yläosilla ja anaerobisen kynnyksen paikkeilla, sekä taso 5 puhtaasti maksimaalista. Jakaumat ovat alla:

 

 

Mitäpä näistä sitten pitäisi päätellä? Näyttäisi, että tammi- ja maaliskuut muistuttavat toisiaan, ja helmi- ja huhtikuut taas toisiaan. Tammikuun tason 1 osuus 60 % on kyllä yllättävän vähän. Mutta toisaalta silloin tein 5-10 km kisaan tähtäävää treeniä eikä pitkiä lenkkejä ollut vielä ollenkaan, joten ymmärtäähän sen. Maaliskuu oli samantapaisesta jakaumasta huolimatta paljon rankempi kokemus, mikä johtuu selvästi isommista kokonaismääristä.

Toinen selvä havainto on, että huhtikuussa on tasoilla 4-5 liikuttu selvästi muita kuukausia enemmän. Sen ymmärtää, sillä onhan tässä viime aikoina alkanut jo jonkinlainen tuloskunnon ulosmittaminen. Enemmän sitä varmaankin selittää se, että tälle jaksolle osuivat sekä puolimaratonin kisa että Oiten lenkki. Tasolla 5 nimittäin Bakken liikkuu vain kisoissa. Itse olen sinne kyllä toisinaan vähän eksynyt treeneissäkin.

Kaiken kaikkiaan, kai nuo ihan oikeaoppisehkoja pylväitä ovat maratontreeniin suhteutettuna. Pisteet Bakkenille siitäkin.

Lopuksi voisi vielä ohuelti verrata viiden vuoden takaista alkuvuottani tähän. Vuosi 2009 on toistaiseksi ollut paras juoksuvuoteni, niin määrissä kuin tulostasossakin mitattuna. Vertailu näyttää numeroiden valossa tältä:

Kilokalorien vertailu tuossa on kyllä itse asiassa turhaa, sillä sykemittari on tässä välissä vaihtunut ja energiankulutuksen laskukaava sitä myötä muuttunut. Nykyinen mittari laskee kaloreita kulutetuiksi selvästi vanhaa vähemmän.

Tuosta pistää ensimmäisenä silmään se, että juoksukilometrit ovat kuukausi kuukaudelta hämmentävän lähellä toisiaan. Vaikka kokonaiskilsamäärä jääkin nyt vähän jälkeen vuodesta 2009, niin sen osalta voisi sanoa, että olen oikeastaan toistanut alkuvuoden 2009 tekemiset. Tosiasia on kuitenkin se, että ihan eri laillahan tässä on toimittu. Ensinnäkin juoksutreenit ovat olleet hyvin erilaisia kuin silloin. Toiseksi, kuten tuo taulukkokin armotta paljastaa, muiden lajien treenimäärissä ero on valtaisa. Silloin treenailin muita lajeja tämän 4 kk aikana 20 tunnin verran, kun nyt en ole tullut tehneeksi edes tuntia. Tämä tarkoittanee sitä, että peruskunto ei voi olla yhtä hyvä kuin silloin.

Tarkempi tilastojen tutkiminen osoittaa, että noista 20 tunnista vuonna 2009 oli noin puolet kuntosalia, neljännes pyöräilyä ja loppu hiihtoa sekä jumppaa. Ei siis kovin kestävyyspainotteista, joten kestävyyden osalta erot eivät ehkä olekaan kauhean suuria. Mutta tuo lihaskuntoharjoittluhan jäi nyt käytännössä täysin tekemättä, kun silloin siitä tuli pidettyä ihan säännöllisesti huolta.

Jos ei tulosta tänä vuonna synny, niin voin siis syyttää tapahtuvasta laiminlyötyä lihaskuntotreeniä.

Vielä voisi vertailla pitkien lenkkien määrää alkuvuosina 2009 ja 2014. Vuonna 2009 niitä tuli :

• tammikuussa 2, 
• helmikuussa 1,
• maaliskuussa 2. 

Nyt on ollut: 

• helmikuussa 4, 
• maaliskuussa 5, 
• huhtikuussa 3. 

Tällä saralla tilanne on siis nyt huomattavan paljon parempi. Mutta selityskin on selvä: vuonna 2009 juoksin kovavauhtisen maratonin vasta syksyllä. Parempi vertailu voisikin olla tutkia vuoden 2009 osalta kisavauhtista maratonia edeltäviä kuukausia:

• heinäkuussa 2, 
• elokuussa 2, 
• syyskuussa 2,
• lokakuussa 1.

Jopa tuolla lailla laskien tilanne on nyt parempi. Bakken on siis saanut minut juoksemaan pitkiä lenkkejä aiempaa enemmän! Jos tulosta tänä vuonna syntyy, niin voinen kiittää siitä tätä.

Tänään jäljellä 13 päivää.