Arvaa loppuaikani Red Island Marathonilla 14.5.2014:

Virallinen loppuaikani Red Island Marathonilla oli 3:17.50. Eksyin reitiltä ja juoksin pari kilometriä ylimääräistä. Maratonin täyttyessä väliaika omassa kellossa oli 3:06.30. Uskolliset lukijani jaksoivat luottaa itseni tavoin kolmen tunnin alitukseen. Vain 7 % osasi ennakoida, että päällitän jopa 3:05. Kiitos luottamuksesta! Seuraavaksi hyökkään kolmen tunnin rajan kimppuun Berliinissä 28.9.2014.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Viimeinen lenkki ja tuntemuksia kurkussa

Helteinen äitienpäivä, sunnuntai 11. toukokuuta on takana. Vähän on nyt ristiriitaiset tunteet.

KTz lähti aamupäivällä ystävällisesti paikallisoppaaksi viimeiselle lenkilleni ennen kisaa. Onneksi olimme liikkeellä sen verran ajoissa että päivän helteet eivät vielä painostaneet päälle. Ohjelmassa oli kevyt 8-kilometrinen, joka tulikin tehtyä. Kierreltiin Cambridgen katuja, MIT:n kampusta ja Charles-joen vartta. Oikein mukava lenkkihän se oli ja kiva oli vaihtaa kuulumisia ulkosuomalaisen kanssa.

Lenkillä olo oli vielä ihan täysin OK, mutta pian sen jälkeen alkoi kurkussa kutitella jännästi. Kutittelua on jatkunut sitten koko päivän. On nyt vähän vaikea sanoa mistä on kyse, mutta jos jonkin puolesta pitäisi vetoa lyödä, niin jonkun sortin allergiaa arvaisin. Aloitin siis antihistamiinikuurin, katsotaan onko siitä mitään apua. Muita oireita ei varsinaisesti vielä ainakaan ole tullut. Olo on kyllä ollut tänään vähän nuutunut, mutta sen voinee panna kuuman sään piikkiin. Käveleskelin vielä kaikkein kuumimpaan aikaan iltapäivällä kätköjen perässä korkealta paistavan auringon alla, joten eipä ihme jos paras terä on lähtenyt.

Francis suositteli hakemaan apteekista jotain antiviruslääkkeitä, joita kuulemma yhtä sorttia pitäisi saada ilman reseptiäkin. Ihmettelin että mitähän ne tämmöiset ovat, mutta tsekkaus Wikipediaan paljastaa, että MIT:ssä näitä ainakin tutkitaan ja kehitetään. Sikälihän se olisi vähän kuin paikallista perinnelääketiedettä. :) Mutta en nyt uskalla kuitenkaan moisia lähteä tässä tilanteessa kokeilemaan. Tiedä vaikka näkyisivät doping-testissäkin!

Kaiken kaikkiaan en pystynyt pitämään kävelyä tänään ihan lapasessa, sitä tuli ihan liian monta kilometriä. Jalat ovat juuri nyt aika väsyneet, joten pitää tulevat kaksi päivää yrittää olla huolellisempi tämän kanssa.

 

Ruoka ei oikein maistu ihan niin hyvin kuin tankkausvaiheessa pitäisi. Olen väkisin koettanut kuitenkin mättää sen mitä olen pystynyt. Luulenpa, että huomenna en tätä enää pysty jatkamaan, joten se päivä menköön pelkän tankkausjuoman voimalla. Periaatteessa sen kyllä pitäisi riittääkin. Muutenkin joutuu tässä nyt aika paljon keskittymään juomiseen kun tuo ilma on niin lämmin. Makuuhuoneenikin on melkoisen lämmin, hikoilua piisaa öisinkin.

Päivän jännittävin tapahtuma oli varmaankin kun törmäsin ukrainalaisten pieneen mielenosoitukseen illansuussa Harvardin kampuksella. Siellä oli moskovalainen kamariorkesteri esiintymässä, ja orkesterin johtaja on kuulemma tunnustautunut Putinin ulkopolitiikan kannattajaksi. Yrittivät karkottaa väkeä pois orkesterista. En tiedä miten hyvin mahtoivat onnistua, kyllä sinne Memorial Halliin aika tasaiseen tahtiin väkeä näytti lappaantuvan.



Siinä mielessä tämä päivä asettuu historiankirjoissa merkittävälle paikalle, että tänään löysin Amerikan mantereen ensimmäiset geokätköni. Jännästi täällä piilottelevat niitä hyvin julkisille paikoille.

Francisilta taas opin tänään sellaisen arvokkaan tiedonmurusen, että fenkoli on kreikaksi marathon. Olen siis keskiviikkona osallistumassa Punasaarifenkoliin. Ei siinä mitään.

Tänään jäljellä 3 päivää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti