Perjantaina oli Bakkenin ohjelman viimeinen TV-kova. Homma kulki varsin hyvin, sain 40 minuutin aikana keskisykkeellä 154 keskivauhdiksi 4.15/km, mikä kuulostaa oikein hyvältä. Lauantain yritin palautella, mutta ei tässä kaikesta rasituksesta vielä ole eroon päästy, kun sunnuntai-aamun 95 minuutin kevyellä lenkillä vastaavat lukemat olivat vain 125/5.28, ja reidet perillä aivan kohtuuttoman väsyneet. Ennen wanhaan olen tämän viimeisen semipitkän tehnyt niin, että lopussa on nostettu tempo maratonin kisavauhtiin, mutta Bakken näköjään haluaa toteuttaa tämän kokonaan kevyenä. Joten sillä mentiin.
Palautumista ei yhtään edistänyt se, että lenkin jälkeen söin vain aamupalan, ja sitten painuin koko päiväksi Aulangolle kätköilemään. Sieltä ei löytynyt mitään syötävää, ja pääsin grillimätön pariin vasta joskus iltakuudelta. Nyt muutamaa tuntia myöhemmin onkin ihan höntti olo, ei oikein tiedä onko vieläkin nälkä vai onko syönyt liikaakin. Onneksi huomenna on lepopäivä.
Treenejä ennen maratonia on jäljellä enää kolme! Ensimmäinen tiistaina, toinen varmaankin perjantaina ja kolmas joko sunnuntaina tai maanantaina. Seuraavana keskiviikkona on sitten kisa.
Amerikan-reissun majoitukset on nyt kaikki hoidettu. Ensin olen neljän yötä venäjää opettelevan sohvasurffaajan luona Bostonissa. Sitten maratonia edeltävän yön Warwickin lentokentän Best Westernissä. Maratonin jälkeen menen pariksi yöksi surffaamaan Providenceen jonkun toimiston sohvalle, josta kuulemma pitää olla klo 11-17 pois luottamuksellisten asiakasneuvottelujen vuoksi. Lopuksi olen neljä yötä airbnb-futonilla pohjoisella Manhattanilla. Tuo NYCin majoitus on niin kallis, että nämä 11 yötä kustantavat yhteensä 200 euroa. Mutta eipä tätä kukaan ilmaiseksi väittänytkään.
Matkan rahoituksesta tulikin mieleen: vuodenvaihteessa kun vaihdoin työpaikkaa, niin minun piti saamani vanhan työpaikan osakkeisiin säästetyt 600 US-dollaria käteen. Mitään ei kuitenkaan kuulunut, mutta nyt kun kyselin niiden perään niin sain kätevästi amerikkalaiseen numeroon faksaamalla osakkeet myytyä. Onneksi uudessa työpaikassa on faksi... Vielä kätevämmin rahat tulivat shekkinä kotiin. Kyselin pankista shekin lunastamisesta, mutta 400 euron arvoisen (kurssi oli ehtinyt laskea jonkin verran vuodenvaihteesta) shekin lunastaminen olisi kuulemma maksanut n. 100 euroa ja aikaa olisi mennyt viikkoja, kuukausia.
Pankin setä kuitenkin vakuutti, että shekki on yhä voimassa kun saavun Bostoniin, ja voin lunastaa sen siellä edullisesti. Joten otanpa shekin matkalle mukaan ja toivon parasta.
Penkkiurheilupäivä oli tänään jännittävä, kun Hampurissa juostiin maratonia. Henri Manninen näkyy kantanneen ikävän pahasti lopussa ja jääneen puoli minuuttia EM-rajasta. Pjh taas on päässyt täysin käsittämättömästi flunssaisenakin kovempaa mitä juoksimme lähes yhtä matkaa viime syksynä Rautaveellä. Tuosta kai voisi yrittää taikoa itseensä uskoa, että jos vain terveenä pääsen viivalle, niin Rautaveen aikaan 3:05.46 pitäisi olla mahdollisuuksia saada parannusta itsekin. Vaan saapahan nähdä...
Tänään jäljellä 10 päivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti